Alf Rehn, innovaation, designin ja -johtamisen professori Etelä-Tanskan yliopistosta on puhunut ammatikseen luovuudesta, innovaatioista ja johtamisesta jo reilut 15 vuotta. Hän käsittelee puheissaan myös muutoksia, tulevaisuutta, rajoja, rajapintoja sekä ristiriitoja.
Substanssi ei ole kaikki kaikessa
Professoriudestaan huolimatta substanssi ei ole Rehnin mukaan kaikki kaikessa, kun puhutaan ammattipuhujuudesta. ”Substanssi ilman kommunikaatiota on turhaa”, hän sanoo. Puhujalle yksinkertaiset jutut voivat yleisölle olla järisyttäviä, silmiä avaavia ja todella isoja. Siksi substanssin ei välttämättä tarvitse olla valtava. Rehnin mukaan joku, jolla on vain pinnallinen substanssi, voi saada kommunikoitua ja paketoitua substanssinsa hienosti ja olla todella vaikuttava! Pelkkä substanssi ei siis riitä, vaan substanssin kanssa täytyy osata tehdä jotain, mikä aiheuttaa yleisössä reaktioita. Täytyy ymmärtää, miten lavalla toimitaan, miten oma showpersoona toimii ja miten yleisö toimii.
Puhujan persoona on tärkeä
Yksi tärkeä asia, mikä tekee puhujasta hyvän, on Rehnin mielestä se, että puhuja on luonut kokonaisuuden, persoonan ja roolin. Joskus on niin, että puhuja on vain pinnallisesti opetellut tekniikkaa ja koreografiaa hyvin, ja siksi tekniikat tuntuvat irralliselta; ei olla luotu ehyttä kokonaisuutta. ”Puhujaksi ei tulla, puhujaksi kasvetaan”, sanoo Rehn. Noin tuhannen puhujakeikan kokemuksella Rehn toteaa, että vain kokemuksen kautta voi oppia, miten saada se oma persoona toimimaan kaikinlaisilla lavoilla ja kaikenlaisilla yleisöillä.
Ammattipuhujuus on kommunikaattorina oloa
Kun Rehn pohtii sitä, mikä tekee puhujasta ammattipuhujan, hän erottaa ammattipuhujan ja ammattimaisen puhujan. Rehnin mukaan on olemassa puhujaryhmä, joka puhuu lähestulkoon vain yhdestä asiasta. Heille on tärkeää, että he hallitsevat yhden puheen, yhden kirjan, yhden brändin, yhden hästägin. Sitten on puhujaryhmä, joka näkee itsensä kommunikaattorina. He eivät ole niin kiinni siinä, että he puhuisivat vain yhdestä asiasta. Tärkeintä näille kommunikaattoreille on se, että he tekevät puheen ammattimaisesti ja ottavat pienetkin asiat hyvin haltuun. Ammattipuhuja ymmärtää, että kokonaisuus on tärkein, tilaisuus on tärkein. Ammattipuhujalla ei ole liian suuri ego. Hänelle hän itse tai edes hänen oma puhe ei ole se tärkein asia, hän ei diivaile. Rehn painottaa, että ammattipuhujan tulee osata adaptoitua muuttuviin, yllättäviinkin tilanteisiin. Rehnin mukaan ammattipuhujat eivät tarjoile aina sitä samaa purkkiruokaa kaikille, vaan he tietävät, miten asioita liikutetaan yleisössä ja miten he aidosti tuovat arvoa juuri siihen tiettyyn kontekstiin.
Digiloikan myötä uudentyyppistä kehonkieltä
Meneillään oleva pandemia on Rehnin mielestä vaatinut uudentyyppisen kehonkielen kehittämistä. Silmien ja käsien käyttöön täytyy kiinnittää enemmän huomiota, jos puhuu vain kameralle. Rehn kertoo kaipaavansa katsekontaktia. Hän sanoo, että on vaikeaa saada sama katsekontakti videolle, kuin mitä saa yleisön edessä. Se energia, jonka saa yleisöltä, täytyy synnyttää nyt toisin. Oma energiataso täytyy nostaa eri tasolle, jos katsojana on vain kamera. Rehn kertoo, että on pandemian myötä tullut myös hyvää: ollaan muun muassa lähdetty kokeilemaan puhumisen erilaisia formaatteja.
Tulevaisuuteen lisää hyviä nuoria puhujia!
Tarvitsemme lisää hyviä nuoria puhujia, sanoo Alf! Rehn ohjeistaa ammattipuhujaksi haluavaa aloittamaan vaikka niillä ilmaisilla keikoilla ja muistamaan, että kukaan ei ole parhaimmillaan ensimmäisellä kerralla. Rehn kannustaa ammattipuhujaksi haluavaa miettimään, miten hänen sosiaalinen mediansa toimii, miten hän saa viestinsä läpi eri kanavissa ja millä tavalla hän haluaa olla erilainen kuin muut. Rehn muistuttaa, että ”kukaan ei voi tehdä Jaria (Sarasvuo) yhtä hyvin kuin Jari”. Ei voida vain lainailla sieltä ja täältä, vaan tulisi rakentaa sitä omaa uniikkia juttua. ”Cut and paste -puhuminen ei toimi – puhu mieluummin vaikka omasta perheestäsi”, sanoo Rehn.
Kuuntele koko jakso www.ammattipuhuja.fi/podcast